Huomenna muistellaan vainajia.
Minulla on ollut onni ja ilo elää samassa taloudessa eläinten kanssa. Lapsuuden- ja nuoruudenkodissa oli ensin kissoja ja myöhemmin koiria, nykykodissa taas aloitimme Aapo- ja Leevi- gerbiileillä, sitten tuli Mikki-marsu, sitten Sylvi-kissa ja myöhemmin Pomo-koira. Kaikki ovat mukana muistoissa, kiitos siitä, että olitte olemassa.
Sylvistä oli paljon nukkumiskuvia, ja kyhäsin niistä aikoinaan pienen diaesityksen. Sylvin kuoleman jälkeen en ole voinut tätä katsoa, mutta nyt ei enää tuntunut niin pahalta, vaan hymyillen muistelen persoonallista ja itsetietoista Sylvi-neitiä.
Ja tässä viimeiseksi jääneet videopätkät Pomosta. Olit hieno koira!
perjantai 5. marraskuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
Kaunis tapa muistella rakkaitaan :) Sylvi-neiti oli videollaan kerrassaan suloinen, ja Pomosta näki, että kyseessä on herrasmies. Ei murahdustakaan kissojen suuntaan.
Pomo oli todellinen herrasmies. Vain kerran se ärähti pikkukissalle, kun kisu erehtyi menemään samoille lautasenputsausapajille. Sylvi sensijaan sai vaikka varastaa ruokaa Pomon kupista, sillä koska Pomo tuli meille Sylvin jälkeen se (koira siis) oli arvoasteikossa alempi.
Ihania muistoja!
Ihan tuli kyynel silmäkulmaan noita katsoessa. Kauniita eläimiä. Ja Pomo, niin rauhallinen ja tyylikäs ja arvokas. Kauniit muistovideot olet tehnyt!
Herkistäviä videoita. Aivankuin olisit tehnyt lohdutukseksi Nukkuvan Sylvin kuva-albumin:)
Nyt odotan kovasti Ossun ja Fuskun uusia seikkailuja!
Kiitos kaikille kommenteista. Ja Marjatta, toiveesi toteutuu. uusi video valmis ja toiseenkin on materiaalia :)
Lähetä kommentti